Tablettien opetuskokeilua - Ohjeistusta

Kotiryhmästä kukin ryhmäläinen valitsee yhden kysymyksen seuraavista:

Kysymys 1: Mitkä on aivojen tehtäviä?

Kysymys 2: Sijoita aivojen rakenneosien nimet paikalleen ja selvitä niiden tehtäviä: isot aivot, väliaivot, pikkuaivot, aivorunko (1. keskiaivot, 2. aivosilta, 3. ydinjatke), selkäydin

Kysymys 3: Selvitä aivojen aistialueet ja aistien toimintaa. Sijoita seuraavat alueet oikeille paikoille: kuuloalue, Brockan alue eli puheen tuottamisen alue, liikealue, tuntoalue, Wernicken alue eli puheen ymmärtämisen alue, näköalue

Kysymys 4: Hermoston toiminta ja rakenne. Selvitä ääreishermoston, keskushermoston ja autonomisen hermoston tehtävät ja sijainti.

 

Kun kysymykset on jaettu,  kokoontuvat ensimmäisen kysymyksen valinneet yhteen ryhmään, toisen kysymyksen valinneet yhteen jne. Toiset ryhmät muodostuvat siis kysymysten ympärille.

Tässä ryhmässä selvitetään tabletin avulla vastaus kysymykseen ja siitä kirjoitetaan tiivistelmä.

Kun vastaukset ovat valmiit, palataan takaisin kotiryhmään. Tiivistelmän avulla kukin ryhmäläinen opettaa tehtävänsä asiat muulle ryhmälle. Tiivistelmät kootaan yhteen, jolloin saadaan tiivis tietopaketti aiheesta.

sosiaaliset tabut

Saatiin meidän projektin suunnitelma valmiiksi ja kuinkas sitten kävi? Meillä vaihtuu ryhmä, johon mennään pitämään se, mikä tarkoittaa, että koko suunnitelma menee varmasti uusiks. Tai jos ei koko suunnitelma ni isolta osin ainakin!

Oon nyt katellu tuolla yliopistolla tota tablettien käyttöä. Samalla oon tajunnu, et se tulee vaatimaan ihan kauheesti opettajalta, että sen monipuoliset hyödyt saadaan esiin. Luin yhtä artikkelia, jossa oli eroteltu niitä alueita. En muista niitä nyt tätä kirjottaessa, mutta olihan siinä listaa. Anyhow, miun mielestä on tärkeetä, että jos tabletteja käytetään koulumaailmassa, pitää niien käyttö ja käytön tulosten olla sellasia, mitä ei ois välttämättä saavutettu millää muulla keinoin.

Se mitä haen, on, että kalliita laitteita ei käytetä vaan vihkon ja kirjan korvikkeena tai opetuksen havainnollistamisen hyväks. Takana pitää olla idea siitä, että ilman kyseistä laitetta ei tähän ja tähän tulokseen olisi päästy. Tablettien kohalla juurikin tää yhteistoiminnallinen oppiminen, mistä viime luennolla tuli painavaa asiaa, on sitä, mitä tulisi suosia.

Tietysti tableteista on hyötyä myös yksilökäytössä. Oppilas voi tallentaa tiedostoja ja sivustoja ja ajatuksiaa helposti ja nopeesti myöhempää käyttöä varten. Tehokkain juttu taitaa kuitenkin ilmetä tablettien sosiaalisesta puolesta (ihan ku tabletit itessää ois sosiaalisia, hohohh). Tällä tarkotan sitä, että kun oppilaat voivat keskenään olla yhteydessä tehtävien tekemisen ohessa tableteilla, tai ope ja oppilas voi, niin tää pitäis osata hyödyntää. Opettaja voi suoraan kommentoida, antaa palautetta oppilaiden töistä, kun seuraa sitä toimintaa tai oppilaat voi helposti kysyä opettajalta neuvoa johonkin siten, että opettaja suoraan näkee, mihin oppilas tarvitsee apua. Mutta häviääkö tässä osa koululuokan sosiaalisesta luonteesta?

Tietenkään tabletit eivät saa hävittää normaalia sosiaalista kanssakäyntiä luokasta. Tänään yhdellä luennolla puhuttiin PISA-tutkimuksista ja siitä, miten Suomi on PISA-tutkimusten meluisin koulu. Luokkahuoneessa on todella paljon meteliä. Tämä ei kuitenkaan selkeästikään vaikuta negatiivisesti oppimiseen, onhan suomalaisesta koulusta tullut vientituote muualle maailmaan. Kaikkea ei voi sanoa tabletilla, vaan vertaisoppimista on tapahduttava myös suoraan kasvokkain. Näin oppii parhaiten.

Parhaat keinot tablettien käyttöön löytyy varmasti vain kokeilemalla. Tabletit eivät hetkessä istu koulumaailmaan ongelmitta, vaan niiden tehokas ja toimiva käyttötapa vaatii monta yritystä ja erehdystä. Lisäksi kaikki luokat toimivat omalla tavallaan, joten yhdelle luokalle voi sopia eri tapa kuin toiselle.

Chapter IV - Feedback day

Nyt on vähän tällanen ihmettelyn päivä. Pääasiassa meihin tuleviin lastentarha- ja luokanopettajiin kohdistuu ihmetystä.Miulla on ollut tänään vähän kriittinen päivä kaikkea kohtaan, joten se kriittisyys nosti päätänsä myös tässä kohdin. Toivottavasti ei liikaa.

Ymmärrän kyllä, että joku uus/vieras/erilainen nostattaa erilaisia tunteita, mutta tän aamusella luennolla vähän kummeksuin yleistä asennetta.

Itellenikää klo 8 alkavat luennot ei oo mitää hirveetä herkkua, mutta onha se nyt mukava, että joku oikeasti näkee vaivaa luentojen etee ja sen etee, että myö opittais asioita. En sitten tiiä, oisko porukasta mukavampi istua maanantaina noihin aikoihi puolunessa kuuntelemassa eessä istuvan ihmisen jorinoita, ilman että sanaakaa jää mieleen. Tällöin ei tarvis ite hirveesti vaivautua tekemään mitään. Veikkaanpa kuitenkii, että aivan yhtälailla ihmiset antais negatiivista kommenttia, että "voiku tää on tylsää, eikä mitään tarpeellista jää mieleen".

Kai osaltaan sekin, että nämä luennot on erilaisia kuin muut, saavat aikaan tän ihmeellisen vastahakosuuden. Itestäni on mukavaa, että ei tarvi takapuolta puuduttaa sitä 1,5 tuntia kuunnellen luennoitsijan puhetta. On ehkä totta, että tuo ryhmässä toimiminen ei aivan ideaalisti toiminut, johtuen suuresta ryhmäkoosta ja asian uutuudesta. Uskoisin, että esim. demoryhmissä homma olisi toiminut paremmin. Mutta kyllähän siinä silti oppi!

Tällanen ryhmätyöskentely ei oo mielekästä välttämättä heti ensi yrittämällä eikä ainakaan niin hedelmällistä, kun se vois olla, vaan se vaatii, että siihen opitaan. Samoin se vaatii sen, että ympäristö ja ympäröivät ihmiset on tuttuja ja ilmapiiri turvallinen. Väittäsin, että jos oltaisiin orientoiduttu ja enne kaikkea asennoiduttu oikein toimintaan, olisi se kaikille ollut mielekkäämpää.Yllättävän paljo on ihmisen omasta asenteesta kiinni, millasena homman kokee. Jos asenne on alusta pitäen luokkaa "ei jaksa, ei kiinnosta", ei oo ihmekkään, että toiminnasta ei mitään irtoa.

Tällä kirjoituksella en missään nimessä tarkota, että ei ois oikeutta olla eri mieltä asioista, tuoda näkemyksiää julki tai että kaikki pitäis ottaa annettuina. Tietenkii asioita saa tarkastella eri näkökulmasta, miettiä ja prosessoida annettua infoa ja ihmetellä ja oudoksia, kritisoida sitä. Tän kaiken voi kuitenkii tehdä hyvien tapojen mukasesti, rakentavasti ja kunnioittavasti. Tän kurssin rakentamiseen on varmasti nähty hiukka enempi vaivaa kun vaan "kirjotan puheen ja pälätän opiskelijoille". Luennoitsija on asiantunteva ihminen, joka todella tietää näistä asioista ja on varmasti miettiny, että miten ME saataisiin mahdollisimman paljo irti tieto- ja viestintäteknologiasta, joka tulee olemaan meidän tulevassa työympäristössä suuressa roolissa.

Tän erilaisen luento-toiminnan takana on varmasti ollu idea siitä, että me nähdään käytännössä, miten niitä tabletteja voidaan käyttää. Kurssin nimessäkin mainitaan tieto- ja viestintäteknologian soveltaminen. Pitäisi siis osata ajatella, mihin toiminnalla tähdätään ja ennen kaikkea, miten siitä annetaan palautetta. Asiat on suhteutettava kontekstiisa.

Muistuttaisin, että tulevaisuudessa myö ollaan niitä, jotka tulee olemaan siellä edessä ja saamaan palautetta omasta toiminnastaan lapsilta - oli se sitten päiväkodissa tai alakoulussa. Lapsilta saatu palaute on todella välitöntä ja aitoa.


Palautteen antaminenki on taito. Pitää osata antaa rakentavaa palautetta, jopa suoraan negatiivista palautetta niin, että ketään ei loukata. Niin negatiiviset kuin positiiviset asiat on huomioitava, jotta kehitystä tulevaisuudessa tapahtuu. Pitää kuitenki muistaa, että tää kurssi on aivan uus, me ollaan ensimmäinen ryhmä, jolla tämä sisältyy opetukseen. Kukaan ei oo seppää syntyessään eikä Roomaakaan rakennettu yhdessä yössä. Näiden kliseiden kautta toivon, että asioita suhteutetaan ja jokainen vastakin uskaltaa tuoda oman mielipiteensä julki - rakentavasti, ilman asennetta.

Chapter III - Yllätyksiä

Nyt meinas jo unohtua tää kirjottelu, muistinpa vielä enneku lähen koneettomalle viikonlopulle!

Tällä viikolla saatiin onneks projektipaikka Kristilliseltä opistolta. Maahanmuuttajille pitäis siis lähteä opettamaan tablettien salaisuuksia, hhui!

Oon nyt tän viikkoa lukenu tableteista useampia artikkeleita, minkä myötä myös kandi on edenny. Miusta on huvittavaa, että tiedän jonku verra tällä hetkellä, mihi kaikkeen tabletteja voi koulumaailmassa käyttää, miten ne vaikuttaa oppimiseen ja sitä kautta hyödyt ja haitat, mutta annapa tälle tytölle tabletti eteen, ni hyvä että nettiin pääsen. Tässä tuntuu olevan jokin ristiriita?

En muista kirjottelinko tuossa aiemmin, että oon aikamoisen kriittinen teknologian koulukäytöstä. Miun mielestä lapset ja nuoret viettää ihan tarpeeksi aikaa näyttöpäätteen ääressä ilman, että sitä pitäis tehdä koulumaailmassaki. Nytpä on kuitenki ajatukset vähä alkanu kallistua siihe, ettei tabletit ookkaan all bad!

Tableteista on nimittäin todella mielenkiintosia tuloksia. Oppilaat mm. tekee tunneilla vähemmän turhia ja ylimääräsiä, omia juttujaan (tarkoittaa myös, että tablettia käytetään yllättävän vähän muuhun ku annettuun tehtävään), motivoituu paremmin tehtävästä ja jopa oppii syvällisemmin aihetta. Samalla oppilaat voi saada opettajalta välitöntä palautetta, kun sitä tarvii. Ja helposti. Tietenkii kaikki tämä vaatii sen, että opettaja osaa yhdistää tekniikan opetuksee luonnollisesti ja siten, että kaikki hyöty otetaan irti.

Muistan kun joskus ennen tätä tabletti-hypetystä katoin telkkarista juttua, että lapset oppii lukemaan nopeammin tablettien avulla. Vähättelin tätä asiaa enkä ottanut tosissaan. Miten joku tekninen laite voi vaikuttaa siihen! Mutta, nytpä on vähän pitänyt pyörtää tiukkoja mielipiteitäni. Tällaiset tulokset tulisi hyödyntää koulumaailmassa, koska näyttää siltä, että tablettien nousukausi vaan jatkuu.

Tuntuuki siis, että tulevaisuuden opettajilla tulisi olla entistä laajempi koulutus tietotekniikan käytötä. Tablettien tai minkä muunka laitteen käyttöä ei opi tuosta noin vaan, se vaatii perehdytystä ja harjoittelua. Joka tapauksessa, käytöstä on saatu mielenkiintoisia tuloksia ja oon ite huomannut lukevani näistä tutkimuksista oikein innoissani, mitä en olis vuos sitte uskonu!

Jos joku haluaa lukea tablettien tutkimuksista, vinkkaa miulle ni voin kertoa parikin avartaa juttua! On nimittäin oikeasti yllättävää ja mielenkiintoista.

Chapter II - Getting started

Nonni, nyt on sitten saatu ensikosketuksia tabletteihin. Huhhei, olihan siinä totuttelua alkuun, eikä tässä mitään mestareita niiden kanssa vieläkään olla. Nyt pitäisi sitten enää keksiä, että mitäs laittaa oppilaat tekemään niiden kanssa! Tai yleensäki ettiä koulu, johon mennä suorittamaan kokeilun, seki voisi helpottaa keksimistä...

Tänään pääsin sitten kokeilemaan hybridiä työjuttujen parissa. Se pisti kyllä tämän tytön pään aivan pyörälle! Ei oikein tiedä, käyttäisikö hiirtä vai kosketusnäyttöä ja sit huomaa että käsi viuhuu ilmassa ja painelee mitä sattuu. Koneen omistajan sanoin "tulee vähän skitsofreeninen olo!"

Huomaa, että hybridejä ei vielä markkinoilla paljoa ole. Käytettävyys sinänsä oli helppoa, halutessaan voi käyttää aivan tavallisen läppärin tapaan tai sitten kääntää tabletiksi. Windows 8 ei tuntunut huonolta käyttää, vaikka vaatikin aika paljon totuttelua, ottaen huomioon että normaalia käynnistys-valikkoa ei ole. Näillä näkymin pääsen käyttämään sitä kenties useamminkin, jospa käyttö sitten tuntuisi luontevammalta ja osaisi ominaisuuksistakin sanoa enemmän. Tänään käytin sitä muutaman tunnin ajan ainoastaan kirjoittaakseni exeliin tietoja ylös. Toisin sanoen, läppärin tavoin.

Kaikki tämä tietotekniikan paljous saa itsenikin harkitsemaan tabletin hommaamista. Kallista herkkua, mutta tuntuvat tällä hetkellä olevan niin suuressa hypetyksessä, etteivät ihan heti ole katoamassa. Varsinkin kun niitä hankitaan kouluihinkin yhä enenevissä määrin oppikirjojen korvaajiksi. Saa nähdä, onko niistä korvaamaan paperiset tiedonvälittäjät.

Itse olen aina ollut todella kriittinen tietotekniikan tämäntyylisestä käytöstä koulumaailmassa, mutta aiheesta lukiessani olen todennut, että oikein käytettynä ne eivät ole ollenkaan huono asia. Päinvastoin, ne voivat parhaimmillaan lisätä yhteisöllisen oppimisen määrä todella paljon, samoin aiheen syvällistä oppimista. Tämä kuitenkin taitaa vaatia sen, että opettaja todella tietää mitä tekee laitteilla. Tähän onkin tällä ope-opiskelijalla matkaa huimasti.

Chapter I - The beginning

Hohoi, tästä se tieto- ja viestintäteknologian kurssin blogin pito starttaa!

Oon ite aika toistaitone tohelo näitten laitteiden kanssa, oma tietokone ainut jonka kanssa tuun toimeen ja joka toimii jopa miun käytössä! Mm. tabletit on aivan uusia tuttavuuksia miulle, tähä mennessä oon seurannu vierestä kun joku käyttää moista. Tää on sinänsä mielenkiintoista, ottaen huomioon, että teen kandia taulutietokoneiden koulukäytöstä. Noh, tää on yks asia, miks haluunki tehä just siitä kandini.

Katotaan muistanko joka viikko kirjottaa näitä tvt-ajatuksiani tänne. On sen verra tekemistä muutenki ja sitten vielä tää tvt:n projekti, iiks! Ja koska en viime viikolla muistanu tätä alotella, kirjotan siis tällä viikolla vielä toisen merkinnän, see ya then!